Boreout, burnout vai työssä innostuminen?

Stressinhallinta ja palautuminen

Nykytyöelämässä lähes kaikki kokevat kiirettä ja stressiä, ajoittaista henkistä kuormittumista. Stressi vaikuttaa paitsi meidän henkiseen kuormittumiseemme myös meidän kehoomme. Parhaimmillaan stressi on energisoivaa ja tuottaa työn iloa ja innostumista. Huonoimmillaan stressi voi johtaa työuupumukseen, alakuloon, sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä aineenvaihdunnan häiriöihin ja jatkuvaan sairastelukierteeseen.
 
Mikä on siis ero hyvän ja huonon stressin välillä? Palautuminen. Ihminen kestää paljonkin ajoittaista kovaa kuormitusta, jos palautumisesta pidetään riittävää huolta. Toisaalta myös työ, joka ei sovi yhteen työntekijän oman persoonan kanssa tai työ, johon on tylsistynyt/leipääntynyt, voi aiheuttaa työuupumusta eli meillä tulisi olla riittävän haastava työ, jotta olisimme itsellemme optimaalisella suoritustasolla.

 

HR-ihmisen ratkaisuehdotuksia 

Palautumista pitäisi tapahtua päivittäin. Yksi tärkeimmistä palauttavista tekijöistä on hyvä uni. Uni ja stressi liittyvät myös sillä tavoin toisiinsa, että unettomuus aiheuttaa kropassa samanlaisia fysiologisia reaktioita kuin pitkäaikainen stressi vaikka henkilö ei muuten kokisikaan henkistä kuormittumista.
 
Työpäivään sijoitetut alle kymmenen minuutin mikrotauot ovat suositeltavia. Jos samalla nousee ylös ja kävelee tai vaikka venyttelee, tekee taukojumppaa, katkaisee myös liiallisen istumisen aiheuttamia haitallisia seurauksia. Työn rajaamiseen ja vapaa-ajalla ajatusten saamiseen pois työstä olisi hyvä kiinnittää huomiota. Täysin vapaa, suunnittelematon aika ja työstä poikkeava tekeminen virkistävät ihmisen mieltä. Tämä saattaa olla haasteellista työnarkomaniaa poteville tai erittäin suoritusorientoituneille henkilöille.
 
Palautumista saa aikaan mikä tahansa ihmiselle itselleen tärkeä asia tai harrastus. Pääasia on, että se tuottaa mielihyvää ja saa ajatukset pois työstä tai muista henkisesti kuormittavista tekijöistä. Usealle tällaisia ovat keskittymistä vaativat tekijät – oli se sitten esimerkiksi kuorolaulu, soittoharrastus, käsityöt tai vaikka sudokujen ratkaiseminen. Hyvä sosiaalinen tuki työyhteisössä tai ystävien taholta vaikuttaa stressiä lieventävästi – niihin kannattaa panostaa!
 
Eikä pidä unohtaa myöskään luonnon hyvinvointivaikutuksia. Jo kymmenen minuuttia luonnossa tai luonnon katselua saa aikaan stressihormonitason laskua. Verenpaineeseenkin luonnossa oleminen ja liikkuminen vaikuttaa myönteisesti, syke laskee, virkistymme ja mieliala kohoaa – ilman, että teemme mitään muuta.
 
Stressi on biologinen ilmiö, jota esiintyy kaikilla elämillä – ihminen on ainoa eläin, joka kykenee aiheuttamaan stressin ajattelemalla. Siksi on tärkeää myös kiinnittää huomiota omaan ajatteluunsa. Ratkaisukeskeisyys, tavoitteellisuus ja myönteisyys ovat tärkeitä tekijöitä stressin hallinnassa asioiden negatiivisen märehtimisen sijaan.
 
Palautumisesta huolehtimalla ja innostusta ruokkimalla saamme itsestämme parhaat tehot irti ja työ voi olla iloa ja onnellisuutta tuottava tekijä. Burnout/boreout ja työssä innostuminen/energisoituminen ovat saman jatkumon eri ääripäitä.
 
– Näin bloggasi Tarja

Jätä kommentti

Kommentit käyvät moderaattorin tarkistuksen läpi, hetkinen...